keskiviikko 11. huhtikuuta 2018

Jessen kokemuksia vaihdosta Tukholmassa

Kevät alkaa pikkuhiljaa kolkutella ovelle. Linnut laulaa, aurinko paistaa ja ehkä se lumikin kohta jo sulaa pois! Vieno kevätuuli puhaltaa myös itämereltä päin, ja tuo terveiset rakkaasta naapurimaastamme, vielä rakkaammalta Eben Jesseltä! Jesse, joka tunnetaan myös Eben puheenjohtajana vuodelta 2017, lähti Tukholmaan vaihtoon vuoden alussa, ja kertoo nyt meille kokemuksiaan vaihdosta. Nappaa korvan taakse Jessen vinkit vaihtoon lähtemisestä, ja Tukholmasta vaihtokohteena!

________________________________________________________________

Hei kaikki ebeläiset! Olen Jesse, kolmannen vuoden lastentarhanopettajaopiskelija, ja tammikuusta asti olen asustellut vaihto-oppilaana Tukholmassa.

Kun aloitin lastentarhanopettajaopinnot, en juurikaan ajatellut vaihtoa - pikemminkin päinvastoin. Ajatus oli suorittaa opinnot nopeutetusti ja siirtyä suoraan työelämään, mutta niin vain tulin hakemuksen täyttäneeksi toisen vuoden keväällä. Itse päätin lähteä vaihtoon vasta kolmannen vuoden keväällä, koska silloin saisin harjoittelut ja aineopinnot kandidaatintutkielmineen alta pois ennen vaihtoa. Syventävän harjoittelun suoritin kolmannen vuoden syksyllä ja kandini suoritin nopeuttajien ryhmässä, jolloin kaikki seminaarit ja läsnäoloa vaativat opinnot saatiin pakettiin ennen joulua. Itse tutkielman tosin kirjoittelin valmiiksi vasta vaihdossa ja sekin onnistui hyvin, mutta jos mietit samaa, suosittelen ainakin tarkastamaan lähdeviittaukset ajoissa. Kavereilla saattaa nimittäin olla parempaakin tekemistä kuin käydä kirjastossa tarkastamassa, mitä missäkin kirjassa milläkin sivulla sanotaan.

On hankala sanoa, mikä on opintojen kannalta paras ajankohta lähteä vaihtoon. Omasta kokemuksestani voin ainakin suositella kolmannen vuoden kevättä. Monet ovat lähteneet myös toisen vuoden aikana, tai kolmannen vuoden syksyllä. Päätitpä lähteä milloin tahansa, opintojen ja vaihdon yhteenovittaminen onnistuu varmasti, kunhan on valmis ottamaan asioista selvää, suunnittelemaan opintoja ja hiukan joustamaan. Hain vaihtoon ERASMUS -ohjelman kautta, ja Tukholman lisäksi vaihtoehtoina olivat Göteborg ja Jönköping. Pikaisen googlettelun jälkeen valinta oli helppo. Kannattaa muistaa, että vaihtokohteet voivat vaihtua vuosittain, eikä aina ole tarjolla samoja vaihtoehtoja. Lisäksi, jos Pohjoismaat vaihtokohteena kiinnostaa, kannattaa tutustua myös Nordplus -ohjelmaan.

Päätin jo aikoja sitten, että haen opiskelijavaihtoon Ruotsiin, mikäli ylipäätään vaihtoon lähden. En kaivannut aurinkoa tai lämpöä, vaan kehitystä jokseenkin kehnoon ruotsin kielen taitooni. Parin kuukauden jälkeen tosin on vaikea sanoa, kuinka paljon kielitaito ehtii harjaantua. Ainakaan vielä en rohkene asioida Subwayssa ruotsiksi.

Ennen vaihtoa minua mietitytti eniten asuntoasiat. Tukholman asuntotilanne ja -tarjonta on huomattavasti kehnompaa kotoiseen Helsinkiin verrattuna, mutta onnekseni sain yliopiston kautta oman asunnon vaihdon ajaksi. Tämä kevät olikin ensimmäinen, kun Tukholman yliopisto pystyi kaikille vaihtareille majoituksen tarjoamaan. Yleensä majoitusasiat hoituvatkin helposti juurikin yliopiston kautta, eikä vaihtarin tarvitse alkaa katsastamaan yksityisten markkinoiden tarjontaa. Ainakin kaikki vaihdossa olevat kaverini ovat kohdeyliopiston kautta majoituksen saaneet.
Suoritan vaihdossa Svenska för andraspråkstalare -kurssikokonaisuuden, joka korvaa sellaisenaan sivuaineeni (tai siis tieteenalaa tukevat vapaasti valittavat opinnot). Useimmiten vaihdossa suoritetut opinnot sisällytetäänkin tutkintoon juurikin valinnaisina opintoina, jolloin sisällöt voivat periaatteessa olla mitä vain maan ja taivaan väliltä. Jos kuitenkin haluat suorittaa vaihdossa perus- tai aineopintoja, tulee ottaa etukäteen selvää, vastaavatko kurssit oman oppiaineen kotimaisia sisältöjä. Varhaiskasvatuksen sisältöopintoja en kurssitarjottimelta edes etsiskellyt, mutta myös niitä olisi ollut saatavilla – kuten on varmaan lähes jokaisessa yliopistossa.

Vaihto voi olla monille melkoinen kulttuurishokki, mutta Suomessa opiskeleville Ruotsi on jokseenkin turvallinen vaihtoehto: talvi on vähintään yhtä pimeä ja lähes yhtä kylmä – myös tuuli on vähintään yhtä navakkaa kuin kotoisessa Jätkäsaaressa. Opiskelijakulttuuri ja -elämä ovat myös hyvin samankaltaisia. Luennot, seminaarit ja muut opinnot noudattavat tuttua kaavaa ja vapaa-ajalla sitsataan, aproillaan, istuskellaan kuppiloissa ja viihdytään liikunnan ja kulttuurin parissa. Lisäksi ylioppilaskunta järjestää vaihto-opiskelijoille paljon tapahtumia ja muuta toimintaa. Kotoisesta yliopistosta olen kaivannut ainoastaan halpoja opiskelijalounaita ja ilmaisia kurssikirjoja. Tosin vaihto-opiskelijoille jaettava vaihtostipendi on nimenomaan tällaisiin kuluihin tarkoitettu.
Vaihto-opiskelun sanotaan olevan elämän parasta aikaa, ja se on varmasti ainakin lähellä totuutta – onhan vaihtarielämä täynnä uusia tilanteita, ihmisiä ja uusia kokemuksia. Vaihtoon ei kannata lähteä paineet niskassa, vaan omin tavoittein ja avoimin mielin hauskaa pitämään. Opiskeluajasta kannattaa ehdottomasti ottaa kaiki mahdollinen irti, opiskelijavaihdon kaltaisia mahdollisuuksia ja kokemuksia ei tule rajattomasti vastaan.